Ilpo Laspas (s. 1984) valmistui musiikin tohtoriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta 2016. Tohtoriopintojensa aikana hän opiskeli erityisesti Berliinissä opettajinaan professorit Paolo Crivellaro ja Leo van Doeselaar (urut) sekä Mitzi Meyerson (cembalo). Suomen Kulttuurirahasto tuki hänen tohtoriopintojaan ja taiteellista työskentelyään sekä yksi- että kolmivuotisella apurahalla.

Laspas on menestynyt useissa kilpailuissa (mm. toinen palkinto sekä yleisöpalkinto kansainvälisessä Johann Sebastian Bach -cembalokilpailussa Leipzigissa 2006 ja toinen palkinto samaisen kilpailun urkusarjassa 2008). Laspas on valittu Vantaan Barokin 2006, Pori Organin 2009, Turun tuomiokirkon 2009 ja Lahden Kansainvälisen Urkuviikon 2010 vuoden nuoreksi taiteilijaksi. Laspas on saanut Pro Musica Säätiön stipendin 2014.

Laspas on levyttänyt Aimo Känkäsen urkumusiikkia 2015 ja harmonikkataiteilija Markku Lepistön kanssa historiallista 1800-luvun harmonikkaohjelmistoa piano- ja cembalosäestyksellä 2021.

Laspas konsertoi ahkerasti solistina ja kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla. Viime vuosien suurimpia projekteja ovat olleet Wagnerin Parsifal-, Nibelungin sormus- ja Tristan ja Isolde -oopperoiden kaikkien orkesteriosuuksien sovitukset uruille ja konserttiversioiden esitykset laulajien ja toisinaan muutaman soittajan kanssa Eurajoki Bel Canto -festivaaleilla. Parsifal esitettiin 2020 ja neliosainen Nibelungin sormus 2021 ja 2022. Tristan ja Isolde esitettiin keväällä 2023 myös Helsingissä. Laspas toimi urkurina myös Teatro Productions Oy:n tuottamassa Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperassa, joka esitettiin dramatisoituna näyttämöversiona pianon, urkujen ja lyömäsoitinten säestyksellä Joensuun kirkossa ja Nilsiän Aholansaaressa 2022. Tammikuussa 2024 Laspas esiintyi Helsingin Musiikkitalon uusien Rieger-urkujen avajaisviikon päätöskonsertissa yhdessä urkuri Irina Vavilovan ja Cantores Minoreksen kanssa esittäen Bachin Jouluoratorion sovituksen kahdelle urkurille ja patarummuille.